Deep Blue
Syvyyksiin uppoaa,
kun tunteisiin kietoutuu,
se pimeyteen johdattaa,
jos hengitys unohtuu.
Virtaa syvemmälle
voisiko pysäyttää.
Pohjalla ilman happea,
pimeyttä ilman valoa.
Mudassa hapuilen
kunnes löydän.
Pinnalle nostan
valoa vasten.
Pimeys väsyy
ja vastus vähenee.
Väreet puhdistaa
ne aikaan katoaa.
”Sinks into the depths,
when entwined with senses,
it leads into darkness,
if breath is forgotten.
Flowing deeper,
could it be stopped?
At the bottom,
without air,
darkness without light.
In the mud, I grope,
until I find.
I raise it to the surface,
against the light.
The darkness tires,
and resistance diminishes.
The shivers purify,
they vanish in time.”
Akryyli
2023
